lauantai 18. marraskuuta 2017

Uskontokliseiden murskaaminen

Klisee tarkoittaa kulunutta tai latteaa ilmaisua. Kliseet eivät ole pelkästään sitä. Viestinnässä niillä voi olla faattinen tehtävä. Toisin sanoen niillä ei välitetä informaatiota vaan pidetään viestintäväyliä avoimina. Usein kliseet ovat muutakin. Niillä ylläpidetään valtasuhteita. Siksi kyky analysoida uskontoa koskevia kliseitä on yksi tärkeimmistä asioista, jonka  uskontotieteen opiskelijoiden haluaisin oppivan.

En tosin ole koskaan opettanut kurssia, joka keskittyisi uskontokliseisiin. Eikä sellaisiin keskittyviä kirjoja ole ollut pahemmin markkinoilla.

Nyt tilanne on jossain määrin muuttunut. Kaksi pääosin yhdysvaltalaisten tutkijoiden kontribuutioihin perustuvaa toimitettua teosta on ilmestynyt tämän vuoden aikana: Stereotyping Religion: Critiquing Clichés (toimittaneet Brad Stoddard ja Craig Martin 2017) ja Religion in Five Minutes (toimittaneet Aaron W. Hughes ja Russell T. McCutcheon 2017). Teokset ovat keskenään erilaisia, mutta niitä voi käyttää yhdessä.

Stereotyping erittelee ja kritisoi kymmentä klisettä. Näitä ovat esimerkiksi ”uskonto on yksityisasia”, ”uskonnot ovat väkivaltaisia”, ”ihmiset ovat moraalisia uskonnon ansiosta” ja ”kaikilla on usko”.

Five minutes sisältää yli 80 lukua (yhden luvun lukemiseen menee oletettavasti ”viisi minuuttia”). Ne perustuvat (usein kliseiden avittamana muodostettuihin) kysymyksiin, joita yhdysvaltaiset aloittelevat opiskelijat ovat esittäneet, joskin lopullinen kysymysten valikointi on ollut toimittajien tehtävä. Kirjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi ”miten uskonto sai alkunsa?”, ”voiko urheilu olla uskonto?”, ”onko kaikilla uskonnoilla pyhiä kirjoituksia?”, ”ovatko kaikki uskonnollisia?” ja ”voiko ihminen kuulua useampaan kuin yhteen uskontoon?”.

Poikkeuksellista näissä on se, ettei lopultakaan ole tärkeää olla samaa mieltä kirjoittajien kaikkien näkemysten kanssa. Vaikka olisikin eri mieltä, käsittely saa ajattelun liikkeelle.

Yhdessä teokset pakottavat lukijansa pohtimaan, millaisia ennakkokäsityksiä uskontoon ja uskonnon kategoriaan tulee liitettyä, mitkä niistä ovat kestäviä ja mitkä kliseitä. Jonkin verran voi oppia myös siitä, ketkä erilaisista kliseistä hyötyvät ja millä tavalla.

Olen aina pitänyt tällaisia asioita kiinnostavampina ja tärkeämpinä kuin yksittäisen uskontoperinteen opin, historian ja kehittymisen yksityiskohtien tuntemista. Tällä en tarkoita, ettei molemmat olisi tärkeitä, mutta liian usein uskontotieteellisestä osaamisesta tunnistetaan ja tunnustetaan vain jälkimmäinen (erityisesti alan ulkopuolella).

Ei kommentteja: