perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ateististen identiteettien kansalliset kontekstit

Viime vuosina räjähdysmäisesti kasvanut ateismin ja uskonnottomuuden tutkimus alkaa vähitellen saada erilaisia ja eriytyviä linjoja. Yksi näistä on ateistisen identiteetin tarkastelu.

Lori Beamanin ja Steven Tomlinsin toimittama Atheist Identities: Spaces and Social Contexts (2015) kokoaa yhteen aihetta käsittelevää tutkimusta Kanadan, Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian osalta. Se vahventaa käsitystä siitä, että ateistinen identiteetti saa erilaisia muotoja kansallisista konteksteista riippuen. Jopa pitkän maantieteellisen rajan jakavissa Pohjois-Amerikan maissa erot ovat huikeita. Ei ole liioiteltua esittää, että kanadalaisten ateistiset identiteetit ovat muodollisesti lähempänä brittiläisiä kuin yhdysvaltalaisia, koska uskonnon yhteiskunnallinen asema on niissä lähempänä toisiaan.

Kun puhutaan identiteeteistä, ei voida tyytyä yksinkertaiseen analyyttiseen määritelmään. Sen sijaan on tarkasteltava sitä, miten ihmiset identifioivat itseään ateisteiksi tai esimerkiksi uskonnottomiksi, millaisia sisältöjä ja nyansseja niihin liitetään sekä millaisiin käytäntöihin identiteetti kytkeytyy. Teoksen lähtökohtana onkin huomio siitä, että ihmisten käyttämät käsitteet ovat monimerkityksisiä ja niitä on tutkittava sellaisina.

Ateistisia identiteettejä tarkastellaan kolmella tasolla: sosiaaliset identiteetit, ryhmäidentiteetit ja yksilöiden identiteetit. Ensimmäinen viittaa siihen, miten ateismi jäsentyy osana julkista sfääriä; toinen kohdentuu ateistisiin, humanistisiin, rationalistisiin ja vapaa-ajattelullisiin organisaatioihin ja yhdistyksiin; kolmas keskittyy yksilöihin. Jäsennys on toimiva. Kansallisten kontekstien merkitys ateismin jäsentymisessä näkyy kaikilla tasoilla.

Teoksessa on 11 lukua ja toimittajien johdanto. Kirjoittajien kirjo vaihtelee väitöskirjantekijästä emeritusprofessoriin. Sisällysluettelo löytyy täältä: http://www.springer.com/us/book/9783319096018#aboutBook

Kirja on varsin kallis, joten siitä kiinnostuneiden kannattaa kääntyä kirjastojen puoleen. Itse selailin sitä Ottawassa tutkijatapaamisessa ja sain arvostelukappaleen. Molemmat toimittajat ovat tuttuja, samoin kuin lähes kaikki muut kirjoittajat ja julkaisusarjan toimittajat. Kirjoista, joiden tekijäkunnasta tuntee lähes kaikki, ei ole helppo kirjoittaa kriittistä arvioita. Onneksi teos on sen verran toimiva ja tärkeä paketti ateismia tutkiville ja siitä kiinnostuneille, että myöhemmin englanniksi julkaistavasta arviosta ei tarvitse tehdä kielteistä.

Lieneekö turhamaisuuttani vai ei, olisin toki toivonut, että teoksessa oltaisiin viitattu toimittamaani Approaching Religion (1/2012) -lehden teemanumeroon The New Visibility of Atheism in Europe, jossa käsitellään samankaltaisia asioita Euroopan kontekstissa. Numero oli saatavilla avoimesti verkossa jo puoli vuotta ennen työpajaa, jonka perusteella tätä kirjaa on lähdetty työstämään. Näin vertailua oltaisiin voitu syventää – teemanumerossa käsitellään Isoa-Britanniaa kolmessa tai neljässä artikkelissa ja yhdessä pohditaan Yhdysvaltojen ja pohjoismaiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Vertailua olisi voitu myös laajentaa, sillä teemanumerosta löytyy yksittäisiin Euroopan maihin keskittyviä artikkeleita (Suomi, Ruotsi, Saksa, Venäjä). Tai no joo, teoksesta löytyy yksi viite teemanumeroon, mutta mahdollisuutta vertailuun ei ole hyödynnetty. Teemanumero löytyy täältä:


Ei kommentteja: